Pyhimys
ootan sinua, ootan sinua
älä sano että sinä kaipaat minua
on vieraat lähteneet, vieraat lähteneet
pyyhi poskiltasi krokotiilin kyyneleet
älä kanna surunauhaa käsivarressas
tiedän kuinka paljon sinä mua rakastat
älä valita ja kerää myötätuntoa
älä ano sairaslomaa surun takia
vaan kuuntele kuinka nurkissa soi kaunis laulu
joka kertoo siitä kuinka rakastit mua
älä saatana sano että kaipaat minua
tiedät hyvin kyllä missä minä ootan sinua
en istu sängyn laidalle jossa mua rakastit
ja jossa valvoin turhaan öitäni sun vuoksesi
vaan ootan sua siellä minne tulet sinäkin
jonakin päivänä ennemmin tai myöhemmin
enkä haudo kostoa tai ole katkera
odotan vain että sinä palaat minun luokseni
minun kuvaani ja sinun kuvaasi
älä kanna lompakossa meidän kuvaamme
kohtaloani ja kohtaloasi
älä surkuttele kovaa kohtaloamme
tiedän että suunnittelit kaiken valmiiksi
että tapaturmalta mun surma näyttäisi
vaan kuuntele kuinka nurkissa soi kaunis laulu
joka kertoo siitä kuinka petit minut
älä saatana sano että kaipaat minua
tiedät hyvin kyllä missä minä ootan sinua
en makaa siinä vuoteessa jossa mua rakastit
enkä sen järven pohjassa jonne mut hukutit
vaan ootan sua täällä minne tulet sinäkin
jonakin päivänä ennemmin tai myöhemmin
enkä haudo kostoa tai ole katkera
odotan vain että sinä palaat minun luokseni
ootko niin, hei ootko niin pyhimys?