Aamukahvit
Enemmän kuin luuletkaan tiedän
Elämää oon katsellut niin
Enemmän kuin luuletkaan siedän
Saat jäädä niinkuin silloin sovittiin
Ei kukaan näitä öitä viedä pois voisikaan
Ne loppuu kun me halutaan!
Voit säästää kyyneleet
Et niitä muille soisikaan
Ne runoon voit tallettaa
Mä lehden sisään työnnettävän kuulen
Sen nostan, aukaisen ja hämmästyn!
Sen aikaisemmin lukeneeni luulen
Kuin muististani irtireväistyn
Sä kahlaat juorupalstan sokkeloihin:
Kas vain! - ja voi, kuulehan!
Ois hauska päästä noihin karkeloihin!
Mä sateen soisin alkavan
On kahvi vielä hiukan liian kuumaa
Näät kuolinilmoituksen tuttavan
Tuo tieto pienen pääsi aivan huumaa
Et soisi minkään loppuvan
On kesä aina, talvea ei koskaan!
En lunta, ei ikävää!
Sä tuhlaat rahas kaikenlaiseen roskaan
Et sitä voi selittää