Toiset Kaatuu, Me Ei Milloinkaan

Toinen toistaan kantamaan
oppinut ei meistä kumpikaan
Joskus avaruus nyt ahdas hiljaisuus
ja väistettyjä katseet

Vieläkään en unta saa
vuosikymmen tiensä päässä valvottaa
On huono iltaisin ilma kaupungin
mä ikkunoita suljen

Hiutaleita märkään asfalttiin,
me loppuun asti siihen uskottiin
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin

Katson selkääs nukkuvaa,
sun ihollasi tuttu kaunis maa
Me emme uudestaan saa kesää palaamaan,
herätys on kohta

Hiutaleita märkään asfalttiin,
me loppuun asti siihen uskottiin
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin

Menneet vuodet tulvii huoneisiin,
me loppuun asti siihen uskottiin
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin

Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin