Orkidea
ANTON PAVLOVICH BELOV
Orkidea
Hylätty. Sumun kuristama. Ilman sielua.
Maailmassaan särkyneiden unelmien,
Kasvaa orkidea läpikuultava,
Silmut sen raoista asfaltin.
Terälehdissään merkit viattomuuden
Yksinäisiä kuin kuoleva katse.
Sekasorrossa saumottujen sydänten,
Tukala, niin tukala hengittää.
Kehto menneisyyteen heitettyjen hymyjen,
Kipu kosketusten,
Jäätynyt on kuin hauras aika,
Ja hiekka sormien välistä valuva...
Ole kuin orkidea paljaalla kivellä
Juo pisaroita marjoista harmaalla maalatuista.
Unohdus kristallinen muiston hävittää seitistä,
Jylisten sumussa, joka nostattaa kaiun...