Tyttö jota rakastan
Tyttö jota rakastan on töissä tuossa tehtaassa,
Josta joka aamu poistuu lihajalostamon rekka...
Minä vaihdan lakanaa. Huomaan: Ne ovat liikkeellä taas,
Öitten hämärissä hiipii sarvipää Veli-Pekka. Ja tyttö,
Sinun isällä on auton takakontti täynnä ihmistukkaa!
Entäpä äitisi? Hän ompeluseuransa eliminoi,
Keritsi ja mylvi: Rin-Tin-Tinkö hiusten
Siemenet patjoihin kylvi?
Ja siellä tehtaassa, paksun rautaoven takana
Naurua kamalaa kihertää niin mielenköyhä
Hovimestari kuin paha perhe, kun pihalla
Puolitankoon tippuu lippu. Ja... Taivaalla
Kakkulapioineen kaikkineen zeppeliini
Hotkaisee leipurin! Maiskutuksen kuuli
Vain pölysokeria kuljettava
Hiljainen tuuli...
Tyttö, minä arvaan kyllä, kuinka
Kaapistooni kulkeutuivat kaikki ne kolme kiloa
Ruotsalaisia tulitikkuja, ja senkin,
Kuinka kauppiaalta saatiin pää irti ruumiista!
Ja mitä ne minusta haluaa?
Kuka niitä hiuksia piilottaa patjoihini,
Pesusieniin, vaatteisiin ja sängyn taa?
Sen tehtaan yövartija sai säteilyä, ja
Vaimonsa kolmikätisen tyttären, jolle
Pukinkonttiin nippu sormia mukaan!
Ei ole ihme, ettei tässä kaupungissa
Viihdy kukaan. Vartija pieksää päätään
Pöytään: Halkeilee puu! Ja kallo:
Mies lyö kipinää, roihahtaa tuleen
Kummastunut lapsi hehkuvissa
Hiilissä talloo.
Varjele, Luojani, varjele!
Oi varjele, Luoja...
On tukkakeijukaisen ruoja
Kauheuksien, turman tuoja!
Oi varjele Luoja.